torstai, 16. heinäkuu 2009

Pala suvea

Tuntuu etten millään ehdi tänne kirjoittelemaan kaikkea mukavaa tapahtunutta. Enkä niitä epämukaviakaan... ;) Lyhyesti nytkin totean että viikonloppu oli mitä mainioin vaikkakin sunnuntaina en saanut itseäni raahattuta kuin vasta kuuden pintaan Alppipuistoon. Toisaalta esiintyjät jatkoivat kymmeneen enkä jaksanut edes loppuun asti olla joten ehkäpä se oli ihan hyvä juttu vaan mennä sinne siihen aikaan. Suurimman vaikutuksen teki itselleni aikaisemmin tuntematon Hidrid Spacefolk, mieletön groove sillä poppoolla ja näytti olevan sangen innokas fanikuntakin. Plain Ride oli myös oikein mainio, kolmatta kertaa jo tänä vuonna heidät näinkin. Edellisenä iltana olimme katsastamassa Mieto Marinadi-blogin Marin ukulele-bändin keikkaa, joka sekin oli sangen mainio ja mukava tapa aloitella lauantai-illan rilluttelua, tässä muutama kuva viikonlopun saldosta lopuksi.

Eilen olimme syömässä jälleen yhden rokkimenun Ilveksessä ja sitten menimme Rocksiin jossa oli kolme bändiä joiden nimistä muistan vain yhden Cold cold Ground, joka teki vaikutuksen, samoin kuin ensimmäisenä soittanut bändi (Comat). Toinen bändi oli, noh sanotaanko mielenkiintoinen... Tänään olen elpynyt Hietsun rannalla ihastuttavassa auringonpaisteessa ja tänään pitäisi taas liikenteeseen lähteä. Oih, kesä, ihmisen parasta aikaa!

1247565022_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1247565088_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1247565111_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

keskiviikko, 8. heinäkuu 2009

Minä ja Jari

Hui, kun kesäiset viikot vain vilisee silmissä ja ollaan hyvää matkaa jo heinäkuussa. On tullut nautittua kesästä täysin siemauksin vaikka ikävä kurkkukipu onkin tahtia viime aikoina hidastanut. Keikkarintamalla on tapahtunut sen verran että eräänä iltana kaverin suosituksesta menimme Rocksiin katsomaan tamperelaista Line of Leavingsiä. Kaverini tiesi musamakuni ja upposi kyllä, mutta varsinaisen kolahduksen puun takaa pamautti espoolais-keravalainen Silverine joka kuulosti uskomattoman valmiilta pakkaukselta. Laulaja-basistin customina tehty basso oli sinänsä näkemisen arvoinen ilmestys, mutta koko paketti oli todella tiukka ja sai meidät kaverin kanssa haltioituneeseen tilaan. Tätä lisää, kiitos.

Viimeiseen pariin viikkoon on mahtunut monenlaista rientoa, hellettä, kaupunkipyöräilyä, rannalla lojumista (sainpas sen kuvauksessa lupaamani rantaelämän tänne ängettyä!), uintia, järvimaisemaa ja sadetta. Tyypillisen vaihtelevaa Suomen suvea siis. Ikävästi olen kärsinyt jos jonkinlaista pientä vaivaa, mutta en ole antanut niiden liikaa tahtia haitata, vaikka lepoa on tullut otettua ja lääkärissäkin käytyä. Kivasti tässä on kuitenkin tulossa kaikenlaista pientä kivaa suvitapahtumaa ja keikkaa joten eipä paljoa haittaa yksi viikko sairastellessa, varsinkin kun kelit ovat nyt koleammat. Kunhan nyt viikonlopuksi saisi itsensä kuntoon, Kallion suunnalla olisi yhtä sun toista kivaa ohjelmaa tulossa. Niitä odotellessa.

Mitä tulee kesäheilaan niin tuntuu että homma on jo hiipumassa vaikka ollaan kerran nähtykin ja yhteyksiä välillä pidetty. Mutta eipä tuo haittaa kun muutakin elämää on. En kovin kauaa jaksa enää nykyään yrittää jos tuntuu että toinen osapuoli ei ota vinkeistä vaaria. Eli jos kipinästä ei tuli syty niin ehkäpä on syytä antaa kipinän hiipua ja siirtää kipinä otollisempaan maastoon?

Parasta kesämusaa on muuten Laakson Mämmilärock, kuunnelkaapa otsikon mukainen biisi, joka kielioppivirheistään huolimatta on sangen viehättävä kuvaus kesämeiningistä toilauksineen päivineen. Levy oli hukassa kuukausia ja eilen taas sitä kaivatessani se tupsahti käsiini jostain hyvin odottamattomasta paikasta, kuin tilauksesta. Laakso on nimestään huolimatta ruotsalainen indierock bändi jota luotsaa ruotsinsuomalainen Markus Krunegård. Löysin bändin muutama vuosi sitten the Arkin lämppärinä ja se oli menoa se, heti ensitahdeista. Bändi tekee musiikkia pääasiassa englanniksi mutta poikkeuksen linjaukseen tekee juurikin Suomen suven inspiroima Mämmilärock, joka ilmestyi aikanaan samana päivänä englanninkielisen "Mother am I Good Looking"-albumin kanssa. Ihastuin molempiin välittömästi. Joten, Hurrin hurjaa elämää voisin alkaa taas viettämään, aurinkokin näyttää pilkistävän, partsille siis mars!

Minä ja Jari mentiin lauantaina Hanoi Rocks konserttiin
Kuultiin taruja "nuo on rockstaroja", aamusta iltaan amfetamiin
Konsertti oli mahtava mutta meät ulos heitettiin,
Tästä jatkoillle uusille matkoille ulkona päätettiin

Jonku autolla yhtäkkiä lautalla "jassåå Gotlantiin?"
Saaressa vanhoissa juhlavaatteissa satamassa nukuttiin
Keskellä päivää meille selvis että jatkot oli ohi ja meiltä puuttu koti,
No ei siinä mitään keskellä kesää vain lintu tarvii pesää
Ja meillähän oli jo juhlavaatteet päällä ja rikkaita naisia paikka oli täynnä!

Ajattelin köyhää elämää, rikkaan naisen kanssa se loppuis tähän
Sitten mietittiin millä hinnalla menisimme naimisiin.
Päätettiin että naimisiin ei mennä millään halvalla hinnalla
Ei naimisiin langeta vaikka elämä ois kuinka kankeaa
Jos haluat että papille vastaan tahdon niin muista et se maksaa!

Viimeiset rahat samppanjaan, ei mitään huolia "mañana mañana"
Hotellihuonekkin maksettiin, ei mitään huolia "mañana mañana"
Uusi ilta ja kova meno päällä "true friends it never ends"
Kesäiltasää kevyt hengittää, rakastan elämää
Kesäiltasää kevyt hengittää, rakastan elämää

Jari tuli juttuun mustan neidin kanssa
Jätin ne rauhaan sanoin "jag måste danssa"
Myöhemmin huomasin et olin yksin, Jari oli lähtenyt hotelliin
Jaa jaa mitäpä tässä yöelämässä soolona istuskelee
Se traagiselta näyttää voi että mä oon jäykkä flirttaileen tästä meen

Ajattelin että yrittäisin tuon kovan mimmin kanssa päästä kotiin
Menin sitte rohkeasti poriseen ja tuntu siltä että hyvin menee.
Mutta vähän ajan päästä huomasin sen, että kova mimmi oli hyvin uskollinen
Se sano "ennen ku menen naimisiin en puutu mihinkään likaseen seksiin"
Minä muka hymyilin ja vastasin että "baby marry me!"
Se haukku mut, ei mua halunnut
Mä lähdin, lähdin, lähdin.

No mä tilasin taksin ja taksi piti maksaa,
Silloin ei ollutkkaan yhtään rahaa
Taskuja kaivoin olin menettänyt kaiken, rosvo oli se uskovainen nainen
Se näytti olevansa enkeli, sitten ryösti mut, helvetin enkeli
Sitä, itseäni maailmaa - vaikka mitä vihasin, vihasin, vihasin
Ei auttanut muu, vaan hyväksyä katu, jolla piti yöpyä
Tähän loppu satu oli köyhempi kuin koskaan, kaikki oli roskaa
Halusin itseäni kostaa

Taas viikon päästä en vähääkään kadu enää tätä
Viikon päästä uudestaan rikkaita naisia baariin jahtaamaan.
"Minä ja Jari" - Laakso

torstai, 25. kesäkuu 2009

Jussit ja muut

Heissulivei, tänne taas pärähdin raapustamaan kun joutaisin urakoimaan oikein kunnolla. Pidän postaukseni siis lyhyenä. Viimeiset 2 viikkoa ovat hurahtaneet siivillä, ohjelmassa on ollut parit keikat, baareilua, töitä sekä kaverin juhannushäät. Plain Riden ja eri toten Violan keikat kolahtivat, voinen taas suositella. Violaa lämpännyt pohjanmaalainen elektroihme Alibies kolahti myös sangen karismaattisen laulajan vuoksi. Jotenkin tuli mieleen Depeche Mode. Violan vähäeleisempi mutta sitäkin rokkaavampi keikka sai kyllä jalat alta. Visuaaliseen materiaaliin oli myös selkeästi panostettu. Laulajan lakonisen itseironiset spiikit saivat minut hekottelemaan vähemmän elegantisti, varsinkin kun muut tyytyivät nauramaan lähinnä sisäänpäin. En tiedä miksi mutta sarkastinen huumori yhdistettynä lahjakkaaseen muusikkoon kutittaa nauruhermojen lisäksi muitakin sieluni syövereitä, Lapkon Ville Maljalla on sama vaikutus minuun.

Juhannuksesta voisi myös sanoa pari sanaa. Juhannusheilan löysin jo aatonaattona ja juhannushäissä kapsahti morsiuskimppu suoraan käsiini. Olisikohan näillä kahdella tapahtumalla mitään yhteyttä? Heilan kanssa ollaan pidetty melko lailla yhteyksiä ja treffejä suunnitellaan. Huvittavia yhteensattumia on jo ollut, maailma on niin kovin pieni... Katsellaan miten homma etenee, tähän mennessä olen nauttinut huomiosta koko rahalla. Muse on taas kovasti soinut lautasella ja kas, olihan tuo aiemmin hehkuttamani Feeling Good siellä yhdellä levylläkin. Origin of Symmetry on saanut kovasti soittoaikaa viime päivinä, ja lokakuista keikkaa odotellessa kuuntelen kaikki levyt todennäköisesti puhki. Hauska yhteensattuma on että olen hurahtanut Twilight-saagaan ja huomasin jossain vaiheessa omistuskirjoituksen Muselle joka on inspiroinut kirjailijaa. Newborn ja monet muut kappaleet saavat ihan oman ulottuvuutensa tätä taustaa vasten. Mutta nyt työt kutsuvat, ihanan kesäistä viikonloppua odottaen ja toivottaen!

Link it to the world
Link it to yourself
Stretch it like a birth squeeze
The love for what you hide
The bitterness inside
Is growing like the new born
When you've seen, seen
Too much, too young, young
Soulless is everywhere

Hopeless time to roam
The distance to your home
Fades away to nowhere
How much are you worth
You can't come down to earth
You're swelling up, you're unstoppable

'cause you've seen, seen
Too much, too young, young
Soulless is everywhere

Destroy the spineless
Show me it's real
Wasting our last chance
To come away
Just break the silence
'cause I'm drifting away
Away from you

Link it to the world
Link it to yourself
Stretch it like it's a birth squeeze
And the love for what you hide
And the bitterness inside
Is growing like the new born

When you've seen, seen
Too much, too young, young
Soulless is everywhere

Destroy the spineless
Show me it's real
Wasting their last chance
To come away
Just break the silence
'cause I'm drifting away
Away from you

- Newborn, Muse

tiistai, 9. kesäkuu 2009

Festarikesä korkattu!

Hupsista, taas olen täällä kun pitäisi niin kovin tehdä ihan muita asioita, ihme juttu. Keikkaa ja muutakin on pukannut, enkä edes tiedä mistä raportointini alkaisin. Aloitetaan se nyt jostain vaikka yritän pitää raportin lyhyenä.

Keikkauutisista suurin oli ystäväni ystävällisesti raportoima Musen keikka: Itse olin Tukholmassa kun keikka julkistettiin, ja siitä sekä muista syistä netin ulottumattomissa monta päivää. Ehdin jo saada lippupaniikin sillä tiesin että maanantaina en kykene lippua hankkimaan kun varsinainen lipunmyynti alkoi. Mutta mikä onni on omata ystäviä jotka paitsi tiedottavat tärkeitä keikkauutisia, niin myös hommaavat minulle lipun etukäteen! Olen todella kiitollinen sillä Muse on minulle ehdoton ykkönen kaikista artisteista mitä maa päällään kantaa, ja olisin ollut ikuisesti katkera jos en olisi tuonne päässyt - siitäkin huolimatta että olin keikalla syksyllä 2007.

Livekeikkoja on tullut nähtyä todella runsain mitoin kahtena viime viikonloppuna, YleX:n tapahtumassa, Louhela Jameissa, Kivenlahtirockissa ja Raumalla Klustermus-tapahtumassa. En edes jaksa alkaa kaikista yksityiskohtaisesti raportoimaan mutta voisin mainita muutamat tähtihetket. Toukokuun vika viikonloppu oli aurinkoinen joten puistossa tuli istuttua useaan otteeseen, peräti 5 kertaa, liekö ollut kaikkien aikojen ennätykseni? Viikonlopuksi sattui kaverin polttaripiknikit ja Louhela Jameissa tuli käytyä ensimmäistä kertaa vaikka nolostuksekseni täytyy myöntää että asun melko lähellä. Tapahtuma oli rento ja mukava, ja helle kruunasi päivän. Bänditkin olivat ok, sen mitä maltoin kuunnella kavereiden kanssa höpisemiseltä.

Viime viikonlopusta olikin sitten helle kaukana. Kivenlahtirock alkoi perjantaina sateisessa ja todella kylmässä säässä. Bändeistä tuli tsekattua jo ennenkin livekeikoilla näkemäni Sara ja Maj Karma, sekä Lapko, joka oli ihan mielettömässä vedossa. Ville Maljan välispiikit saivat minut nauramaan kippurassa, moista itseironiaa kuuntelee ah niin mielellään kun artisti on superlahjakas. Olen Lapkosta aina pitänyt, mutta nyt suorastaan rakastin sitä. Uutta levyä on kuulemma väsätty - artistin mukaan "väännetty muovailuvahasta paskaa", joten innolla odotan mitä tuleman pitää, ja todennäköisesti ostan levyn jahka se ilmestyy. Uudet biisit kuulostivat todella hyviltä keikalla. Kuin myös vanhat. Illan päättänyt Cradle of Filth teki sekin yllättäen vaikutuksen vaikkei musatyyli olekaan ominta lempimusaani.

Lauantaina onneksi aurinko alkoi paistamaan matkalla Raumaan ja Klustermukseen. Ja vaikka oli melkoisen kylmä, niin tällä kertaa vaatetta oli mukana enemmän kuin tarpeeksi, joten päivä ulkosalla sujui edellisiltaa vähemmillä hypotermian oireilla. Bändeistä ilahduttivat eniten Nightsatan, Kometa ja Penniless - kukin omalla tyylillään. Matka sinne ja takaisin olivat melko hilpeitä ja rauman kielen kukkaset ilahduttivat siinä määrin että saimme laajennettua sanavarastoamme uusilla hokemilla.

Sunnuntaina alkoi kisaväsymys vaivata mutta silti raahauduin vielä Kivenlahteen, jossa vaikutuksen tekivät yllättäen Don Johnson Big Band, Joensuu 1685 ja D-A-D. Oma kiinnostukseni oli lähinnä Von Hertzen Bros, mutta niitä muutamaa hittibiisiä lukuunottamatta en saanut keikasta niin suuria väreitä kuin Tavastian keikoilla. Tosin Freedom Fighter veti taas aika tehokkaasti jalat alta, kuten aina ennenkin. Joensuu 1685 oli sen sijaan hyvin mielenkiintoinen ja hämmentävä kokemus, olen oikeastaan melko sanaton. Aurinko paistoi teltan ulkona joten keikan alkaessa meitä oli vain muutama kymmenen paikalla viileässä teltassa. Kun keikka loppui, meitä oli vieläkin vähemmän. Mutta minä tykkäsin. Laulajan ääni oli lumoava ja välillä oloni oli keikan aikana jopa hypnoottinen. Esiintyminen oli hyvin sisäänpäinkääntynyttä, mutta jostain syystä moinen esiintyminen on alkanut viehättää minua aina vaan enemmän. D-A-D ei ole kuulunut lempibändeihini vaikka Disneylandin aikoina muistan jostain biisistä kovasti pitäneeni. Tätä bändiä, ja varsinkaan sen basistia, ei voi ainakaan sisäänpäinkääntyneeksi sanoa. Basistin show oli itsessään jo katsomisen arvoista vaikka biisitkin hyvin rullasivat. Esityksen aikana basso vaihtui viitisen kertaa mitä mielikuvituksellisempiin malleihin, joista viimeinen oli ohjus. Niin ohjus-basso! :D Siihen oli hyvä päättää megalomaaninen musiikkiviikonloppu.

Tämä viikko onkin alkanut melko väsyneissä merkeissä, olen kurssillla opettelemassa uusia asioita aamusta iltaan, ja huomenna sen päälle vielä menossa töihin. Töitä pitäisi tänään vielä valmistella ja mennä ajoissa nukkumaan. Mutta mitäs minä teen? Naputtelen täällä "lyhyttä" raporttiani! Muutakin tekemistä olisi. En ole paljoa ehtinyt kotona olemaan joten mm. siivous on jäänyt turhan vähälle. En ymmärrä miten olen onnistunut haalimaan kauhean määrän tavaroita asuntooni, tuntuu että kaappeihinkaan ei enää mahdu kaikki mitä pitäisi, ja koko ajan on joku nurkka rempallaan. Pitäisi varmaan ronskilla kädellä heittää roina menemään. En vain raaski ehjiä vaatteita tai tavaroita heittää roskiin, ja kun en omaa autoa, en saa rahdattua kamoja muuallekaan. Äidin kirppispaikkaa olen käyttänyt hieman ylijäämätavaran kaatopaikkana, mutta en tarpeeksi. Miten sitä saisi itsensä luopumaan kaikesta turhasta roinasta joka vain hankaloittaa järjestyksen pitämistä, joka on tarpeeksi hankalaa ilmankin? Vinkkejä vastaanotetaan ilomielin!

Uuden oppiminen on muuten ihanaa, ja käsillä näprääminen terapeuttista. Voi kun sillä voisi toimeentulonsakin hankkia, mutta kun pieniin tuotteisiin menee aikaa koko työpäivä niin eipä kukaan vastaavalla korvauksella moisia ostaisi. Miten ihmeessä ennen vanhaan on käsityöläisyys maksettu? No, eipä silloin ainakaan ollut tätä turhaa tavaraa asunnot täynnä niinkuin nyt. Nyt tää menee tekemään töitä että ehtii nukkumaankin edes sen kuusi tuntia jolla pysyy huomisen hengissä...

lauantai, 30. toukokuu 2009

Kesä!

Oh whee, se on nyt virallisesti täällä, koulut loppuvat, tuomet kukkivat ja helleaalto alkamassa! Rakastan kesää ja aurinkoa, ja nyt kun flunssa viimeinkin alkaa väistyä, olen intoa täynnä syöksymässä viikonlopun rientoihin, joihin kuuluu kavereita, puistoilua ja livemusaa, ja vähän muutakin kivaa extraa. YleX järjestää ensimmäistä kertaa kesäkonserttinsa kaupunkimaisemmin Lasipalatsin Narinkkatorilla. Saas nähdä miten paljon ihmisiä siunaantuu paikalle kun ainakin noilla Kaisaniemen puiston keikoilla on ollut väkeä hillittömät määrät. Mutta ehkäpä artistit eivät vedä mukaan Keravaa myöten tavisporukkaa paikalle? Itseäni kiinnostaisivat päivän tarjonnasta Risto ja Samae Koskinen. Edellämainitun olen Tavastialla aiemmin nähnytkin. Jälkimmäistä vain radiossa kuullut. Tänään ilahduin kovasti päivän teemaan sopivan Perjantai -biisin sanoituksista, jotka saivat hymyni mukavasti vinoon kun olin juuri aikeissa mennä hiuspesulle.

Muuhun elooni kuului tänään erittäin hyviä uutisia työrintamalta, syksyä kohden saan lisää töitä, ja ajattelinpa nyt antautua vielä kerran elämäni intohimon vietäväksi. On se kyllä jännä, miten tämä elo heittelee. Juuri kun luulee tehneensä oikean ja järkevän ratkaisun, tapahtuu jotain joka vie sinut juuri sinne mistä luulit jo päästäneesi lopullisesti irti. Enpä olisi arvannut. Mutta näillä kuvioilla aion nyt sitten vuoden mennä porskuttaa eteenpäin. Saan mukavasti peliaikaa taas siihen että mietin mikä minusta tulee isona. Tai paremminkin: mitä muuta kaikkea voisinkaan/haluaisin vielä tehdä isona. On aika hienoa huomata olevansa arvostettu kaikkien vuosien jälkeen, sydän oli ihan sykkyrällä kun sain niin hienoa palautetta tulevalta työnantajaltani. Kyllä nyt taas kelpaa, oijoi. Ihanaa helleviikonloppua kaikille!

Mä oon tehnyt suuren päätöksen
Otan kaiken mikä kuuluu minulle
Kun hän antaa merkin, lupaan sen
Mä en epäröi vaan menen puhuun hänelle

Nyt on perjantai ja pesen hiukseni
Valkkaan kengät, puen puvun päälleni
Katson peiliin, näytän melkein hyvältä
Mullon kaikki valmiina,
toivon että onnistaa

Perjantai
Nyt on jälleen perjantai (3x)

Mä oon valmis uuteen elämään
Mä en oo yhtään mitään velkaa kellekään
Tänään nousin siitä montusta
mihin tääl on monta vuotta painettu minua

Nyt on perjantai ja katson taivaalle
Pystyn erottaan taivaankappaleet
Nyt mä pystyn loikkaan talon katoille
Tästä perspektiivistä kaikki näyttää hyvältä

Perjantai
Nyt on jälleen perjantai
(2x)
Perjantai
Vihdoinkin on perjantai

Perjantai (4x)

Samae Koskinen - Perjantai