Hui, kun kesäiset viikot vain vilisee silmissä ja ollaan hyvää matkaa jo heinäkuussa. On tullut nautittua kesästä täysin siemauksin vaikka ikävä kurkkukipu onkin tahtia viime aikoina hidastanut. Keikkarintamalla on tapahtunut sen verran että eräänä iltana kaverin suosituksesta menimme Rocksiin katsomaan tamperelaista Line of Leavingsiä. Kaverini tiesi musamakuni ja upposi kyllä, mutta varsinaisen kolahduksen puun takaa pamautti espoolais-keravalainen Silverine joka kuulosti uskomattoman valmiilta pakkaukselta. Laulaja-basistin customina tehty basso oli sinänsä näkemisen arvoinen ilmestys, mutta koko paketti oli todella tiukka ja sai meidät kaverin kanssa haltioituneeseen tilaan. Tätä lisää, kiitos.

Viimeiseen pariin viikkoon on mahtunut monenlaista rientoa, hellettä, kaupunkipyöräilyä, rannalla lojumista (sainpas sen kuvauksessa lupaamani rantaelämän tänne ängettyä!), uintia, järvimaisemaa ja sadetta. Tyypillisen vaihtelevaa Suomen suvea siis. Ikävästi olen kärsinyt jos jonkinlaista pientä vaivaa, mutta en ole antanut niiden liikaa tahtia haitata, vaikka lepoa on tullut otettua ja lääkärissäkin käytyä. Kivasti tässä on kuitenkin tulossa kaikenlaista pientä kivaa suvitapahtumaa ja keikkaa joten eipä paljoa haittaa yksi viikko sairastellessa, varsinkin kun kelit ovat nyt koleammat. Kunhan nyt viikonlopuksi saisi itsensä kuntoon, Kallion suunnalla olisi yhtä sun toista kivaa ohjelmaa tulossa. Niitä odotellessa.

Mitä tulee kesäheilaan niin tuntuu että homma on jo hiipumassa vaikka ollaan kerran nähtykin ja yhteyksiä välillä pidetty. Mutta eipä tuo haittaa kun muutakin elämää on. En kovin kauaa jaksa enää nykyään yrittää jos tuntuu että toinen osapuoli ei ota vinkeistä vaaria. Eli jos kipinästä ei tuli syty niin ehkäpä on syytä antaa kipinän hiipua ja siirtää kipinä otollisempaan maastoon?

Parasta kesämusaa on muuten Laakson Mämmilärock, kuunnelkaapa otsikon mukainen biisi, joka kielioppivirheistään huolimatta on sangen viehättävä kuvaus kesämeiningistä toilauksineen päivineen. Levy oli hukassa kuukausia ja eilen taas sitä kaivatessani se tupsahti käsiini jostain hyvin odottamattomasta paikasta, kuin tilauksesta. Laakso on nimestään huolimatta ruotsalainen indierock bändi jota luotsaa ruotsinsuomalainen Markus Krunegård. Löysin bändin muutama vuosi sitten the Arkin lämppärinä ja se oli menoa se, heti ensitahdeista. Bändi tekee musiikkia pääasiassa englanniksi mutta poikkeuksen linjaukseen tekee juurikin Suomen suven inspiroima Mämmilärock, joka ilmestyi aikanaan samana päivänä englanninkielisen "Mother am I Good Looking"-albumin kanssa. Ihastuin molempiin välittömästi. Joten, Hurrin hurjaa elämää voisin alkaa taas viettämään, aurinkokin näyttää pilkistävän, partsille siis mars!

Minä ja Jari mentiin lauantaina Hanoi Rocks konserttiin
Kuultiin taruja "nuo on rockstaroja", aamusta iltaan amfetamiin
Konsertti oli mahtava mutta meät ulos heitettiin,
Tästä jatkoillle uusille matkoille ulkona päätettiin

Jonku autolla yhtäkkiä lautalla "jassåå Gotlantiin?"
Saaressa vanhoissa juhlavaatteissa satamassa nukuttiin
Keskellä päivää meille selvis että jatkot oli ohi ja meiltä puuttu koti,
No ei siinä mitään keskellä kesää vain lintu tarvii pesää
Ja meillähän oli jo juhlavaatteet päällä ja rikkaita naisia paikka oli täynnä!

Ajattelin köyhää elämää, rikkaan naisen kanssa se loppuis tähän
Sitten mietittiin millä hinnalla menisimme naimisiin.
Päätettiin että naimisiin ei mennä millään halvalla hinnalla
Ei naimisiin langeta vaikka elämä ois kuinka kankeaa
Jos haluat että papille vastaan tahdon niin muista et se maksaa!

Viimeiset rahat samppanjaan, ei mitään huolia "mañana mañana"
Hotellihuonekkin maksettiin, ei mitään huolia "mañana mañana"
Uusi ilta ja kova meno päällä "true friends it never ends"
Kesäiltasää kevyt hengittää, rakastan elämää
Kesäiltasää kevyt hengittää, rakastan elämää

Jari tuli juttuun mustan neidin kanssa
Jätin ne rauhaan sanoin "jag måste danssa"
Myöhemmin huomasin et olin yksin, Jari oli lähtenyt hotelliin
Jaa jaa mitäpä tässä yöelämässä soolona istuskelee
Se traagiselta näyttää voi että mä oon jäykkä flirttaileen tästä meen

Ajattelin että yrittäisin tuon kovan mimmin kanssa päästä kotiin
Menin sitte rohkeasti poriseen ja tuntu siltä että hyvin menee.
Mutta vähän ajan päästä huomasin sen, että kova mimmi oli hyvin uskollinen
Se sano "ennen ku menen naimisiin en puutu mihinkään likaseen seksiin"
Minä muka hymyilin ja vastasin että "baby marry me!"
Se haukku mut, ei mua halunnut
Mä lähdin, lähdin, lähdin.

No mä tilasin taksin ja taksi piti maksaa,
Silloin ei ollutkkaan yhtään rahaa
Taskuja kaivoin olin menettänyt kaiken, rosvo oli se uskovainen nainen
Se näytti olevansa enkeli, sitten ryösti mut, helvetin enkeli
Sitä, itseäni maailmaa - vaikka mitä vihasin, vihasin, vihasin
Ei auttanut muu, vaan hyväksyä katu, jolla piti yöpyä
Tähän loppu satu oli köyhempi kuin koskaan, kaikki oli roskaa
Halusin itseäni kostaa

Taas viikon päästä en vähääkään kadu enää tätä
Viikon päästä uudestaan rikkaita naisia baariin jahtaamaan.
"Minä ja Jari" - Laakso