Oh whee, se on nyt virallisesti täällä, koulut loppuvat, tuomet kukkivat ja helleaalto alkamassa! Rakastan kesää ja aurinkoa, ja nyt kun flunssa viimeinkin alkaa väistyä, olen intoa täynnä syöksymässä viikonlopun rientoihin, joihin kuuluu kavereita, puistoilua ja livemusaa, ja vähän muutakin kivaa extraa. YleX järjestää ensimmäistä kertaa kesäkonserttinsa kaupunkimaisemmin Lasipalatsin Narinkkatorilla. Saas nähdä miten paljon ihmisiä siunaantuu paikalle kun ainakin noilla Kaisaniemen puiston keikoilla on ollut väkeä hillittömät määrät. Mutta ehkäpä artistit eivät vedä mukaan Keravaa myöten tavisporukkaa paikalle? Itseäni kiinnostaisivat päivän tarjonnasta Risto ja Samae Koskinen. Edellämainitun olen Tavastialla aiemmin nähnytkin. Jälkimmäistä vain radiossa kuullut. Tänään ilahduin kovasti päivän teemaan sopivan Perjantai -biisin sanoituksista, jotka saivat hymyni mukavasti vinoon kun olin juuri aikeissa mennä hiuspesulle.

Muuhun elooni kuului tänään erittäin hyviä uutisia työrintamalta, syksyä kohden saan lisää töitä, ja ajattelinpa nyt antautua vielä kerran elämäni intohimon vietäväksi. On se kyllä jännä, miten tämä elo heittelee. Juuri kun luulee tehneensä oikean ja järkevän ratkaisun, tapahtuu jotain joka vie sinut juuri sinne mistä luulit jo päästäneesi lopullisesti irti. Enpä olisi arvannut. Mutta näillä kuvioilla aion nyt sitten vuoden mennä porskuttaa eteenpäin. Saan mukavasti peliaikaa taas siihen että mietin mikä minusta tulee isona. Tai paremminkin: mitä muuta kaikkea voisinkaan/haluaisin vielä tehdä isona. On aika hienoa huomata olevansa arvostettu kaikkien vuosien jälkeen, sydän oli ihan sykkyrällä kun sain niin hienoa palautetta tulevalta työnantajaltani. Kyllä nyt taas kelpaa, oijoi. Ihanaa helleviikonloppua kaikille!